Elämää ja lenkkeilyä vielä WATERLANDIN jälkeenkin

Huh, elossa ollaan, en hukkunut :) Mutta yksi sana: WATERLAND!! Oli kyllä niin kaikkien odotusten ja valmistelujen ja hehkutusten arvoinen!! Vesi elementtinä toi niin oman ulottuvuutensa tohon bailaamiseen :) Oli aivan mahtavaa kuunnella huippu-deejiiden kovaa settii vedessä hihhuloiden :) Miehiä eli silmänruokaa pyöri oikein riittävästi ympärillä, humala oli juuri sopiva, valaitus ja muu rekvisiitta toimi... Jos jotain negatiivista niin se loppui liian äkkiä :P Ja toisaalta hukkasin parhaan kaverini hyvin alussa iltaa enkä löytänyt ku vasta ihan lopussa aktiivisista etsinnöistä huolimatta. Mutta pikku vikoja, ens vuonna niin uusiks!!

VIIKKO 10FOLD INPIILOTA

Päivä 1 (esim. maanantai)

21 min. intervalliharjoitus
2 x 8 min kovavauhtista juoksua lähes 5 km ennätysvauhtiasi. Välissä 5 min hölkkää. 

41 minuuttia yhteensä

Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja arkeen on valitettavasti palattava. Mutta mikäs sen terveellisempi tapa palata ruotuun kuin vetäistä kunnon tempolenkki maanantain kunniaksi :) Mähän tosin lupasin pitää taukoa lenkkeilystä, mutta kun lauantain hullulla rääkkitappokuntotestilläkään ei jalat puhua pukahtaneet laisinkaan penikkaa niin pyörränkin päätökseni. Jos kivut palaavat niin otetaan asia uudelleen harkintaöistalle!

Lenkki tuntui ja kulki taas todella hyvin ja tällä kertaa maltoin suurimmaksi osaksi olla vauhtihurjastelematta liikaa tempoilla, joten treeni oli tehoiltaan tarkoituksenmukainen. Vauhtia sain pidettyä reilut 10 km/h eli samaa tahtia kuin testilenkkikin, mutta tällä kertaa vain kahdeksan minuuttia kerrallaan puolen tunnin yhtäjaksoisen kipristelyn sijasta. Juuh, eipä tässä kai muuta. Huonoista unista ja muistakin viikonlopun elintavoista huolimatta juoksu vaan ottaa kulkeakseen :)

Sain muuten Waterissa niin ihania kehuja yhdeltä söpöltä poikaselta että oksat pois!! Olen kropassani kaikkein epävarmoin ja vähiten tyytyväinen ollut aina jalkoihini. Tämä siis taustatietona. Kun venailin kavereitani yksikseni yhdessä vaiheessa, tämä jäpikkä tsekkaili mua jonkun matkan päästä ja lähestyi sitten kysyäkseen: "Mun on pakko kysyä, mutta harrastatko sä luistelua?" "Juu, rullaluistelua kesäisin." "Joo! Älä ota tätä pahalla, mutta kun katoin että sulla on just tollaset luistelijan jalat, isot ja lihaksikkaat, ja pyöreä peppu niin mä aattelin heti että ton tytön on pakko harrastaa luistelua! Ja siis tämä on kohteliaisuus."  Mulle tuli aivan uskomattoman hyvä mieli että itse inhoamistani jaloista joku tykkää ja katsoo ihaillen :) Oijoi! On se jännä, kun itsensä näkee omilla silmillä niin eri tavalla.

Heh, tulipa muuten vedettyä yhden kaverin kanssa melkoisen tuhoon tuomittu veto :D Luvattiin että kummallakin on six pack heinäkuun puoleen väliin mennessä tai on toiselle kopan kaljaa/siduu auki. Tässä on huvittavaa se, että mun täytyis laihtua aika paljon ja saada kaikki rasvat mahasta veke ja tehdä aivan järjetön työ vatsalihastreenin suhteen että se on edes mahdollista, koska naissukupuoli. Ja sitten toisaalta vastassani on mies, hieman ylipainoinen tällä hetkellä, mutta mies kuitenkin. Hänen ei tarvii kuin pudottaa ylimääräiset ja käytännössä se on siinä. Noh, minähän en lannistu haasteen edessä enkä varsinkaan luovuta! Mahdottomalta projektilta tää juoksukin aluksi tuntui, mutta kuinkas kävikään. Lippu korkealla, ohoi!!

Tulevaisuuteni

Päivän treenibiisi: Mikael Gabriel - Rakastu räppäriin
Kumulatiivinen kilometrikertymä: 149,74 km

Päivän PAIN: Univelka
Päivän GAIN: Waterin euforiat jatkuu ja jatkuu aina vaan