keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Ei kipuu, ei hyötyy!! So true!!

Onpas ollut ikävän tukkoinen ja nuhainen fiilis tässä tänään ja eilen. Toivottavasti ei nyt kipeeksi tule ettei mene aikaan kallisarvoista treeniaikaa Waterland-kunnon saavuttamisesta :O Sen jälkeen on lupa sairastella mielin määrin, muttei ennen! Haluan olla juuri niin hyvässä kunnossa kuin on tässä lyhyessä ajassa mahdollista saavuttaa. Ja koska tunnen itseni, tiedän että jos sairastuisin ja joutuisin pitämään taukoa lenkeistä niin samantien ajattelisin että voin sitten mässyttää kaikkea herkkua. Kun on kerran sairas eikä saa treenaa niin sitten vetää helposti ihan läskiks. Eli ei sitä kiiiiiittoooos!!

VIIKKO 8FOLD INPIILOTA

Päivä 3 (esim. torstai)
38 min. intervalliharjoitus
6 x 400 metriä kovaa vauhtia. Välissä 5 min hölkkää. 5 x 250 metriä kovaa vauhtia. 2 min hölkkää intervallien välissä. 
58 minuuttia yhteensä


Huhhuh ja intervalli pitäisi jaksaa näissä fiiliksissä. No ei auta, ei kun juoksemaan.

Tuntui aika järkyttävältä tällä kertaa juokseminen. Syke nousi jo alkulämmittelyssä ylös ja piti oikeasti taapertaa mummovauhtia että sai sen pysymään lämmittelysykealueella. Intervallit puolestaan olivat täyttä tuskaa oikeastaan jokainen kipale; ehkä nuo lyhyemmät meni hitusen iisimmin. Mutta tosiaan: no pain, no gain. Näin se vaan on. Tosin, jos nyt olen orastavassa flunssassa niin ei tietenkään olisi soveliasta juosta, mutta em. syistä ei ole vaihtoehtoa! Alan olla kauhean pakkomielteinen tän suhteen... :S

Vilkaistaanpas sitten tilastoja. UUUUU, kärsimyksistä huolimatta paransin molempien osuuksien enkkoja!!! Damn, I'm good!! Parannusta 400 metrillä tapahtui tosin vain 2 sekuntia, mutta kohennustahan sekin on. Uusi ennätys siis 1:55. Ja 250 metrillä paransin viime kertaan parhaimmillani huiman 1 sekunnin :D Jee!! Täytyy tietenkin ottaa huomioon, että matka on suhteellisen lyhyt niin pienikin edistyminen on merkittävä :)

Tältä kuvittelen näyttäväni juostessani intervalleja :)

Keskimäärinkin paransin 400 metrillä 2 sekuntia. Viime viikkoinen keskiarvo oli 2:01, tällä kertaa siis 1:59. 250 metrin osuuksilla puolestaan ei liikahtanut suuntaan eikä toiseen: edelleen keskiarvo oli 1:14, kuten viime viikolla. Eli taas toistui jännä ilmiö, jota siis jo viime viikolla ihmettelin: pidemmät matkat juoksin nopeammin kuin lyhyet. Hassua, mutta treenianalyysiin on uskominen, vaikka epäloogiselta se tuntuu. Kyseessä on nuupahtaminen selvästi, kun kerran tällaista tapahtuu. Mutta se on hyvä vaan, koska se ainakin kertoo että olen treenannut täysillä, mikä on näiden intervallilenkkien pointti.

Tältä näytän oikeasti :)


Huh, nyt äkkiä jotain ruokaa!!

Päivän treenibiisi: Naughty Boy Feat. Sam Smith - La La La Remix - Shahaf Moran
Kumulatiivinen kilometrikertymä: 124,87 km

Päivän PAIN: Kipuu
Päivän GAIN: Hyötyy

maanantai 24. helmikuuta 2014

Haaveita ja horkkaa

8. viikko jo!! Niin se aika kuluu. Aloitin keskellä pimeintä ja kylmintä talvea, mutta nyt on melkein kevät. On muuten ainakin puoliksi totta, koska ulkolämpötila + 5 astetta, tiet ihan kuivia ja lumesta ei jälkeäkään. Ja lisäksi oon ihan varma, että tänään oli hippusen valoisampaa kuin menneinä pilvisinä päivinä. Olen täysin vakuuttunut! Tai sitten vaihtoehtoisesti oon muuten vaan niin hyvällä päällä että sääkin suosii alitajuisesti :)

VIIKKO 8FOLD INPIILOTA

Päivä 1 (esim. maanantai)
25 min. tempoharjoitus
2 x 10 min tempoharjoitukset. Välissä 5 min hölkkää. Juokse kovavauhtiset osuudet lähes 5 km:n ennätysvauhtiasi. 
45 minuuttia yhteensä

Taas sitä samaa kuin jo kahdella edellisellä tempolenkilläkin. TYLSÄÄ!! No ei vaan, tää on vallan passeli aloitus viikolle. Oli jopa kerrankin ihan tuottoisa päivä gradunkin parissa ja elämä muuten vaan mallillaan rentouttavan tyttöjen juoruilu/saunaillan jälkeen. Tuli myös eilen terapoitua itseäni askartelemalla eräänlainen elämänhaavetaulu eli kuvina millaisen elämän halua(isi)n, jos saisin vapaasti päättää. Voin kertoa, että sen tekemisestä tuli todella seesteinen ja lämmin olo, suorastaan sisäinen rauha! Saattaa myös johtua siitä, etten haaveile oikeastaan mistään, mitä en voisi käytännössä myös saavuttaa. Eli ihan kuin olisin katsonut tulevaisuuteeni. Aivan huikeaa <3

Uskallan esitellä tässä näin haave-elämäni kuvina kertomatta kuitenkaan niiden symboliikasta sen tarkemmin, koska se on jo liian henkilökohtaista ja intiimiä minulle.




Noniin, näistä kuvista ja tunnelmista itse lenkkiin. Tuntui tällä kertaa kauhean raskaalta juosta ja jalat nilkasta alaspäin puutuivat molemmista jaloista tempo-osuuksien jälkeen aika pelottavasti :( Lisäksi tärisin snadisti lenkin jälkeen. Pitäisiköhän huolestua pikku hiljaa... Tappelin kuitenkin lihaskunnonkin lenkin jälkeen. Palauduin kuitenkin horkastani aika äkkiä, mutta silti.

Numeroina lenkki oli kuitenkin oikein kelvollinen. Keskinopeus koko matkalla 8,9 km/h (samaa vauhtia juoksin viime puolimaratonini) ja tempo-osuuksilla kunnioitettavat 10,6 km/h eli 300 m/h nopeammin kuin viiime viikon täsmälleen samalla lenkillä :) Kehitystäkö? Tai ehkä siksi olinkin niin loppu lenkin jälkeen että tuli juostua liian kovaa. Hmmm, vilkaistaampa sykkeitä: kokonaiskeskisyke 163 bpm, mikä on ihan hyväksyttävä, mutta tempojen sykkeet 176 bpm keskimäärin ja yli 180 bpm pahimmillaan eli ehkäpä tuli vetäistyä kuitenkin liian kovaa. Täytyy seuraavalla kerralla oikeasti kiinnittää sykkeisiin huomiota, etten ole kohta penikkataudin lisäksi ylikunnossa. Sitten itkettää! Voisinpas oikeastaan ohjelmoida Garminaattoriini tavoitesykealueet ihan tätä ajatellen.

Päivän treenibiisi: Tony Junior - Twerk Anthem
Kumulatiivinen kilometrikertymä: 130,45 km

Päivän PAIN: Koko lenkki
Päivän GAIN: Inner peace <3

lauantai 22. helmikuuta 2014

PK-lenkki lenkkikaverin kanssa vol2

Sain taas houkuteltua (lue: huijattua) lenkkikaverin mukaani juoruilu/perushölköttelylenkille. Hän on tosin sairastellut viime aikoina niin katsotaan pysyykö enää tämän vauhtihirmun matkassa ollenkaan. Luotto on kova :) Ja lenkkikin on vielä iisimpi kuin ekalla yhteisellä kerralla:

VIIKKO 7FOLD INPIILOTA

Päivä 4 (esim. lauantai)
30 min. kohtuuvauhtista juoksua
Juokse tasaista, kohtuullista vauhtia. 
50 minuuttia yhteensä

Nyt oli taas hyvä motivaatio lähteä lenkkeilemään, vaikkakin penikat on taas ollut tulessa. Mutta kun tietää, että edessä on leppoisaa mukavaa pitkähköä ravailua parhaan kaverin kanssa niin fiilis ei voi olla muuta kuin puhtaasti mahtava! Motivoi kivasti myös se, kun punnitsin itseni aamulla ja viime viikon massankeräyksestä olin onnistunut laihtumaan kokonaista 1 kiloa :) Olen täysin vakuuttunut, että nykyisellä ruokavaliolla ja treenillä tulen olemaan unelmieni kesäkunnossa! Waterland kelpoisesta kunnosta jäätäneen aika paljon, mutta SummerSound-kroppa on jopa saavutettavissa oleva tavoite!

Ja nyt vielä kivasti hurautetaan muutama sata kaloria pois tällä lenkillä niin saa pikkuisen herkutella illalla, kun parit opiskelukaverit tulee tsekkailemaan meikäläisen lukaalin ekaa kertaa. Ja ruokalistalla on luvassa ainakin tomaatti-mozzarella-piirakkaa, kylmäsavulohella päällystettyjä ruissipsejä ja viiniä - sekä Suomen pronssipeli!! Oi, hieno ilta tulossa, mutta ensin kalorit palamaan!




Olipas taas mukava juoruilla tervehenkisesti urheilun lomassa :) Silloin se tuntuu jotenkin oikeutetulta, eikö totta :D Piti juosta vain 50 min, mutta kun eksyttiin ajautumaan Kaskelan perukoille taas niin tunnin lenkiksihän se sitten lopulta venähti. Mutta ei ajankulua edes huomannut, kun oli niin mukavaa. Tuntui jopa välillä, että kyseessä olisi liian rankka lenkki PK-lenkiksi, mutta treenianalyysi paljasti tehojen olevan juuri sopivat: keskisyke koko lenkillä 151 bpm.

Tahti nyt vaan oli aika hidas: 7,1 km/h, mutta ei sekään nyt mitään haittaa. Pääasia että tuli juostua ja kivaa oli! Ja kaloreitakin kului vähän vajaa 400, joten eiköhän lähdetä tankkailemaan menetetyt äkkiä takaisin ;)

Päivän treenibiisi: Waterland-suunnittelut
Kumulatiivinen kilometrikertymä: 123,89 km

Päivän PAIN: Järkyttävä sumu
Päivän GAIN: Henkistä hyvinvointia lenkistä ja kaverista!

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Another intervalli bites the dust!!

Jipii, intervallipäivä!! Viikon kohokohta (ironiaa). No on siinä hippunen totuuttakin, koska tää on viikon tehokkain ja kunto kohottavin lenkki ja on ollut ilo huomata viikko viikolta pärjäävänsä aina vaan paremmin. Tällä kertaa tuttuihin 400 metrin pyrähdyksiin tulee kaveriksi perään 250 metrin pinkaisuja:


VIIKKO 7FOLD INPIILOTA

Päivä 3 (esim. torstai)
35 min. intervalliharjoitus
6 x 400 metriä kovaa vauhtia. Välissä 5 min hölkkää. 4 x 250 metriä kovaa vauhtia. 2 min hölkkää intervallien välissä. 
55 minuuttia yhteensä

Joopa! Olen ollu jo melkoisen huolissani penikoistani, jotka on nyt pipeilleet edellisen lenkin jäljiltä jo kävelessä, portaita noustessa ja jopa ajoittain ihan levossakin. Googlettelin penikkatautia/lihasaitio-oireyhtymää, mutta hoito- ja lievityskeinot olivat jokseenkin sekavia ja mutu-tuntumalla annettuja. Ainoa yhdistävä tekijä oli lepo, mikä nyt on itsestäänselvyys. Jossain käskettiin venytellä, jossain hieroa ja vastaavasti jossain kiellettiin nämä aivan ehdottomasti :P Ota niistä sitten selvää...

Päätin kokeilla kuitenkin yksinkertaista seikkaa eli juoksukenkien vaihtoa! Väärät kengät nimittäin luonnollisesti voivat johtaa askelluksen virheisiin ja sitä kautta rasittaa epätasaisesti. Hassua, etten ole ennen tätä tajunnut, mutta syynä saattaa tietty olla se, että nämä toiset kengät ei kestä yhtään vettä ja kun tuolla pihalla nyt on viime aikoina ollut enemmän ja vähemmän märkää niin ei ole heti tullut mieleen vaihtaa GoreTex-lenkkareita näihin kesälenkkareihin. Mutta nyt asvaltit oli aika hyvin sulia ja kuivia eli ei estettä. Kenkien vaihdon lisäksi otan nyt viikon tulehduskipulääke- eli Burana-kuurin, minkä pitäisi siis sananmukaisesti lievittää tulehdusta, jonka lihaspaine aiheuttaa aitioihin.



Ja asiaan taas jaariteltuani kaikkea tylsää henkilökohtaista onkkelmaa!

Eli kuusi pitempää pätkää ja neljä lyhyttä. Ilokseni voin taas jälleen kerran todeta, että  rankkuudesta huolimatta osuudet meni kuin vettä vain. JA vielä suuremmaksi riemukseni: penikat ei tuntuneet kuin ehkä 5 minuutin ajan alkulämpässä, sitten ei ollenkaan!!! Uuu mama, jos tästä päästiin näin helpolla :D Haha, I feel stupid actually, mut parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

En päässyt tällä kertaa ihan viime viikkoiseen 400 metrin enkkaan (1:57), mutta en toisaalta jäänyt siitä kuin sekunnin :P Keskimäärin vedin samaan aikaan kuin viime viikolla eli 2:01, mikä on mun mielestä edelleen todella jees suoritus :) Enkä voikaan olettaa että tämä huima kehitystahti jatkuisi loputtomiin. Välillä täytyy tulla tasanteitakin.



250 metrin matkat puolestaan vetäisin parhaimmillaan 1:12 ja keskimäärin 1:14. En osaa näistä nyt vielä sen kummemmin sanoa, kun ekaa kertaa juoksentelin tälläisiä pätkiä, mutta ensi viikolla lienen vähän viisaampi :) Näiden sprinttien pitäisi kuulemma ensisijaisesti kehittää nopeutta, kun taas 400 metrin vauhtikestävyyttä. Jos nyt jotain yritän arvioida niin keskinopeudet näillä lyhyillä osuuksilla olivat hieman erikoiset verrattuina pidempiin pätkiin. Nimittäin juoksin yleisesti pidemmät osuudet nopeammin kuin lyhyemmät eli mitä häh :D Ainoa selitys on, että kun lyhyet juostiin pitkien jälkeen niin ilmeisesti uupumuksella oli jo näppinsä mukana.

Päivän treenibiisi: Beyoncé - Single Ladies (Put a Ring on It)
Kumulatiivinen kilometrikertymä: 116,80 km

Päivän PAIN: Penikat vaivasi kävellessä/portaissa/levossa ym.
Päivän GAIN: Penikat ei vaivannu lenkillä!!

maanantai 17. helmikuuta 2014

Nopeampi kuin mummo lumessa

Ja taas mennään eikä meinata! Mieli ja kroppa hinkuaa viikonloppumättämisten jäljiltä vähän kalorinpolttolenkille ja tarkoitukseen (ainakin toisiksi) paras on tottakai intervallityyppinen kova suoritus.

VIIKKO 7FOLD INPIILOTA

Päivä 1 (esim. maanantai)
25 min. tempoharjoitus
2 x 10 min kovavauhtiset tempoharjoitukset. Välissä 5 min hölkkää. Juokse vauhtiosuudet niin, että vauhti on lähellä 5 km ennätystäsi. 
45 minuuttia yhteensä

Sama setti kuin edellisen viikon tempolenkki. Tykkäsin edellisestä eli eiköhän tämäkin hommansa hoida :)

Penikat vaan sanoi auuu!! Kipu taas lieveni lenkin edetessä, mutta paheni lenkin jälkeen. Me nou like this :( Kohta on oikeasti pakko pitää se treenitaukoviikko, vaikken niin millään kirveelläkään tahtoisi. Varsinkin kun jotenkin olen päässyt kasvattamaan massaani kilolla viime viikkoisesta, vaikka suunnan pitäisi olla alaspäin... Kroppa nyt selvästi koettelee mielenlujuuttani, mutta periksi ei anneta! Eteenpäin, sanoi mummo lumessa!


Kivuista ja painonnousuista huolimatta juoksueuforia valtasi ajatukset puolessa välissä lenkkiä ja taas haltioissani vetelin tuolla harmaassa masentuneessa säässä. Juoksu on niin parasta huumetta :) Vauhtiosuudetkin sujui aika mallikkaasti taas, vaikkakin tuli juostua sykenäkökulmasta liian lujaa. Keskisyke nimittäin tönötti 175 bpm (89 % max), mikä on ihan liikaa ylläpidettäväksi 10 minuutin ajan... Täytyy kiinnittää seuraavilla lenkeillä vähän huomiota tähän, ettei meni ylisuorittamiseksi. Ties vaikka penikatkin johtuisi osittain tästä että vedän turhan kovilla tehoilla.

Keskinopeudet puolestaan näyttivät oikein nameilta: 10,3 km/h. Tuota voisi kutsua jo peräti juoksunopeudeksi (ei pysyisi ylläoleva mummo matkassa ;)). Parannusta viime viikkoonkin tapahtui - voisi sanoa jopa että tuttuun tapaan. Viime viikolla nopeus oli vauhtiosuuksilla 9,7 km/h nimittäin :) Huisia kyllä tämä. Missään muussa lajissa ei kehitystä huomaa näin nopeasti! Jes!!

Päivän treenibiisi: Love, Sex, and Magic - Ciara ft. Justin Timberlake
Kumulatiivinen kilometrikertymä: 108,51 km

Päivän PAIN: Painonnousu :(
Päivän GAIN: Juoksuvauhti keeps going up!!

Landelenkki

Ah, lauantai! Tuo ihana tekosyy lähteä taas juoksentelmaan henkensä edestä :) Sää on taas mitä kaunein eli harmaata, sumuista ja märkää! Mikäs sen parempaa tekemistä siis kuin lähteä vähän haistelemaan ulkoilmaa. Hyvin nukutun yön jälkeen mieli suorastaan janoaa ruumiin iloja ;)

Viikko 6

Päivä 4 (esim. lauantai)
45 min. kohtuuvauhtista juoksua
Juokse tasaista ja miellyttävää vauhtia.

65 minuuttia yhteensä
Penikoihin pikkuisen särki taas, mutta onneksi kipu meni ohi aika äkkiä. Torstain balettitunnin jälkeen kipu oli lähes sietämätön ja pelkäsin jo, että pakollinen lenkkitauko koittaa, mutta ei sentään (vielä)! Lähdinpäs köpöttelemään Keravan alueella kaikkein landeimmalle seudulle eli Kaskelaan. Huolestuttavan lyhyt matka sinne tosin oli kotioveltani aivan Keskustan tuntumasta :P Heh, aika landepaukkujahan tässä siis ollaan.

Minä :)

Oli kyllä taas niin ihanaa rauhassa hölkötellä ilman huolen häivää ja kiireitä ja kerrankin oikeasti valoisaan aikaan! Juoksu kulki oikein kevyen kivasti alusta loppuun ja vauhtikin ihan ookoo 7,7 km/h. Eihän tuolla vauhdilla nyt puolikasta lähdetä vetelemään, mutta jos vertaan muutaman viikon takaiseen yhteislenkkiin lenkkikaverini Anninan kanssa, niin kohennusta on sentään tapahtunut. Silloin hölköttelimme kuitenkin ainoastaan tasan 7 km/h. Kyllä tämä tästä. Ja ekat sata kilometriä rikki!! Wuhuu.



Oli myös kivaa vaihtelua lenkkimaisemille painella vähän epätavalliseen suuntaan. Ja penikatkin kiitti kun tuli juostua hiekalla for a change. Sitä paitsi ihana hiljaisuus ja sisäinen rauha :) Ja HEPPOJA! Unohdinkin että tuolla Kaskelassa asustaa heposia. Yksi pelästyikin minua, salee siis räikeän pinkkiä juoksutakkia :D

Oi, tekipä henkisesti hyvää taas tämäkin juoksulenkki! Ja pistääpä aineenvaihdunnan myös kivasti hommiin ja kalorit palamaan! Tällä lenkillä kului hurjat 560 kaloria plus ehkä jotain ylimääräistä vielä lenkin jälkeisellä pienellä lihaskuntopatterilla. Eli hyvällä halulla syömään ja illalla vähän viihteelle with my BFF <3

Päivän treenibiisi: OneRepublic - Counting Stars
Kumulatiivinen kilometrikertymä: 102,07 km

Päivän PAIN: Läts ja loiskis (loskaa)
Päivän GAIN: Henkisten akkujen lataus

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

400 metrii alle 2 min!!

Lonkka ja takareisi kiukutellut ikävästi viime lenkistä lähtien, mutta tässä tapauksessa aion ajatella (tyhmästi ja lapsellisesti): "Sillä se lähtee, millä se tulikin". Eli lenkille kuin olisin elämäni kunnossa! Lupaan kuitenkin pyhästi mennä lekuriin, jos ja kun tämä oireilu vaivaa vielä kuukaudenkin päästä. Tiedän, ettei ole hyväksi treenata, jos sattuu, mutta kun tilanne on vähän kompleksinen: sattuu levossa, mutta lenkillä jalka ei puhu mittään. Jossain vaiheessa lenkin jälkeen sitten taas jatkuu. Mene ja tiedä nyt oikeesti :P Mutta nyt ei ole tosiaan varaa lipsua liikunnasta, kun Waterland häämöttää alle kuukauden päässä!

VIIKKO 6FOLD INPIILOTA

Päivä 3 (esim. torstai)
25 min. intervalliharjoitus
8 x 400 metriä kovaa vauhtia. Väleissä 2 min hölkkää. Juokse kovavauhtinen osuus maksimivauhtia. 
45 minuuttia yhteensä

Tuolta näyttäisi tämän päivän urakka. Ei paha! Muistutuksena itselleni paransin viime intervallilenkillä keskimäärin 9 sekuntia 400 metrin aikaani, joten katsotaan, miten nyt käy. Fiilis oli ainakin loistava sateesta, loskasta ja jaloista huolimatta, niin kuin kuuluukin :) Olen edelleen sitä mieltä, että tämä projekti on sekä henkinen että fyysinen haaste. Jaaa lenkille lompsis!!



Siis vitsiläinen, tänään kulki taas aivan äärimmäisen nätisti ja kevyesti kaikki osuudet :) On tää juoksu sitten palkitseva laji, kun näin nopeesti tähän jää ensinnäkin koukkuun ja omaa kehitystään vaan ei voi olla huomaamatta; niin nopeasti ja selvästi se tapahtuu! Taas vaikka sykkeet huiteli taivaissa ja tavallaan tuntui raskaalta niin siitä huolimatta jalat vaan rullasi voimakkaasti ja tarmokkaasti eteenpäin (ja loskaa lensi kaaressa). Juoksin omasta mielestä älyttömän kovaa. Täytyy tarkastaa treenianalyysistä, pitääkö fiilikset paikkaansa.

HAH!! 400 metrillä uusi ennätys: 1 min 57 sek. Siis huhhuh!! Oon mä vaan aika kova juoksija. Selvästi isääni tullut (isukki juossut 10 maratonia). Huippuvauhti tuolla osuudella 15,3 km/h, mitä vauhtia vois jo vaikka pyöräillä vieressä. Keskimäärin paransin viime viikkoon verrattuna intervalliosuuksia käsittämättömät 10 sekuntia!! Viime kerralla ka. oli siis 2:11, tällä kertaa 2:01. Vau, ei voi kuin taputella itseään hyvästä suorituksesta!! Jos oisin koira niin olisin nyt ansainnu makupalan for sure, jollen toisenkin ;) Keskinopeuskin osuuksilla ihan rapiat 11,5 km/h. Nice :) Siitäkin parannusta viime viikkoon, jonka keskinopeus oli vain 10,4 km/h. Mikä euforinen olo oman kropan suorituskyvystä!!



Päivän treenibiisi: Katy Perry - Dark Horse ft. Juicy J
Kumulatiivinen kilometrikertymä: 93,77 km

Päivän PAIN: Keli.
Päivän GAIN: Käsittämätön kunnon kohoaminen!




maanantai 10. helmikuuta 2014

Hulluu tempoo! Kreisii menoo!

Kuudes viikko starttaa än yy tee, nytee!! Ja uhhuh, mikä vaikeusasteen nousu sen kunniaksi:

VIIKKO 6FOLD INPIILOTA

Päivä 1 (esim. maanantai)
25 min. tempoharjoitus
2 x 10 min tempoharjoitus. Juokse lähes 5 km ennätysvauhtiasi. Hölkkää 5 min osuuksien välissä. 
45 minuuttia yhteensä

Koko projektin eka lenkki alkoi 1 x 10 min kovaa ja nyt viiden viikon jälkeen on haaste jo tuplattu. Aikamoista. Lähdin liikkeelle toisaalta taas onnellisen euforisen toiveikkaana, vaikkakin penikat ja lonkka ilmoitteli olemassaolostaan. Mutta mun motivaatiota ei voi nyt pysäyttää niin kauan kun ei ole pää kainalossa :D Siinä menee raja!

Jo alkulämppä sujui mukavan kuohkeasti. Juoksin kohtuullista 7,4 km/h keskivauhtia ja silti syke pysyi alle 75 % maksimista, jota olen pitänyt lämmittelyn/jäähdyttelyn ylärajana. (Kehitystä, kehitystä!!) Ja sama suunta jatkui ekalla tempo-osuudella: 9,7 km/h! Tähän astinen enkka tempolenkkien temmossa, uijui! Ja juoksu tuntui rullaavan kuin itsestään.

Välihölköttely tuli kylläkin tarpeeseen, koska syke oli päässyt salakavalasti kipuamaan melkoisen korkealle. Eikä 10 minuuttia ole siis tarkoitus juosta intervallisykkeillä. Joten pieni tauko oli paikallaan. Toinen tempo-osuus sitten tismalleen samaa 9,7 km/h vauhtia keskimäärin! Siis vau oikeesti! Tässä nyt näkyy konkreettisesti sekä treenianalyysiohjelmien hyöty että aerobisen kunnon kohoaminen! Ei ole enää pitkä matka vaadittavaan 10,6 km/h keskinopeuteen, jolla pitäisi puolikas hurauttaa. :)

Olin lenkin jälkeen endorfiinieuforiassa omasta suorituksesta, mutta aika nopeasti olotila vaihtui nuupahtamiseen, johon kroppansa kuritus eventually tuppaa johtamaan. Tsemppasin silti himassa vielä six pack -sarjan ja "ilmaistumiset" (kuva ohessa), jotta saadaan kesään mennessä ne vatsalihaksetkin kurkistamaan ja toisaalta reisiin vähän lihasmuotoja sitten kun rasva on karkonnut lenkkien myötä siitä päältä häiritsemästä.



Siitä puheenollen: olen laihtunut pahimmista ajoista 5,5 kg kuin itsestään. On se kumma, mitä stressin helpottaminen, oikeanlainen riittävä ja monipuolinen ruokavalio ja kolme lenkkiä + balettitunti viikossa saavat viidessä viikossa aikaan! Ihan ilman sen kummempaa murehtimista ja varsinaista laihduttamista! Täytyy toivoa, etten nyt kuihdu ihan olemattomiin, haluan säilyttää naiselliset muodot still :)

Päivän treenibiisi: Far East Movement - Turn Up The Love ft. Cover Drive
Kumulatiivinen kilometrikertymä: 86,49 km

Päivän PAIN: Tosi ruma sää ja keli
Päivän GAIN: Huima kehitys!

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

My mind is BLOWN!!

Olosuhteet viidennen viikon viimeiselle lenkille olivat mitä mainioimmat: olin nukkunut noin 4 tuntia, olin syönyt viimeksi 15 tuntia aikaisemmin, räntää tihutti ja ulkona oli niin maan perkuleen liukasta. Eli ei kun juoksemaan, sanon minä!

VIIKKO 5FOLD INPIILOTA

Päivä 4 (esim. lauantai)
35 min. kohtuuvauhtista juoksua
Juokse tasaista, kohtuullista vauhtia. 
55 minuuttia yhteensä

Kun sanon liukasta, todella tarkoitan sitä! Meinasin kaatua ainakin joka sadas metri ja välillä todellakin luistelin eteenpäin juoksun sijasta. Mutta pystyssä pysyin ja ehjin nahoin. Syynä lienee äärimmäisen hyvät Asicsin joka sään juoksukengät, love them <3 Ja kun yritän löytää hyvät puolet kaikista koettelemuksista niin sainpas ainakin tasapainoärsytystä eikä tullut tylsää missään vaiheessa!

Myös räntäsade oli oikein miellyttävää jaksamisen kannalta, ihan totta! Suorastaan virkistävää ja olin jo valmiiksi märkä suihkuun mennessä :D Eli huonoiksi puoliksi jäivät vain vähäiset unet syömättömyys, mitkä heti tuntuivat lenkin tehossa ja vauhdissa. En vain olisi mitenkään kerennyt syömään kunnolla ja odottelemaan ruuan laskeutumista ennen lenkkiä. Oli sen verran kiirus jo iltamenoihin. että lenkki piti juosta äkkiä alta pois ;)

Eli lenkki eteni hitaassa ja horjuvassa tahdissa, mutta tulipa vedettyä. Ei todellakaan lempilenkkejäni, mutta minusta kertoo jo aika hyvästä motivaatiosta tätä projektia kohtaan että ottaen huomioon lukuisat tekosyiden mahdollisuudet, painuin kuitenkin juoksemaan. En vain halunnut jättää tätäkään lenkkiä välistä, vaikkei olsi oikeastaan ollut kunnolla aikaakaan tänään. Entinen antilenkkeilijäminä olisi löytänyt ainakin kymmenen tekosyytä kieltäytyä: 1. Kiire, 2. Nälkä, 3. Nukkumattomuus, 4. Räntäsade, 5. Liukkaus. Jaa, no enpäs keksinytkään kuin 5 :D Eli en olekaan entinen minäni enää!

Katsoin eilen mielenkiintoisen dokumentin eräänlaisesta elämänfilosofiasta, jonka pääajatuksena oli "Like attracts like." Toisella tavalla tulkittuna "Olet mitä olet." Eli jos ajattelet negatiivisesti kaikesta, lietsot negatiivisuutta elämääsi kaikille alueille, mutta jos puolestaan alat suhtautua asioihin positviisesti ja todella uskot että voit olla onnellinen - tai siis, OLET jo onnellinen -  niin silloin myös olet. Aivan sama, millainen elämäntilateesi on, olet onnellinen, jos itse niin päätät. Aikasemmin olisin pitänyt tätä höpöhöpönä, mutta tarkastellessani elämääni taaksepäin huomasin tämän pitävän todella paikkansa. Mielenvoima on uskomaton.



Eli lenkkelyprojektiini nämä pohdinnat liittyvät siinä mielessä, että treenatessani ensimmäiselle puolikkaalle ajattelin heti ensimmäisestä lenkistä, että tämä on kauheaa, tuottaa kipua ja on kertakaikkisen vastenmielistä. Ja niinhän se sitten olikin koko puoli vuotta jokaisella treenillä, joka askeleella. Mutta nyt suhtautumiseni oli alusta alkaen päinvastainen: halusin todella päästä juoksukuntoon ja jotenkin ajattelin projektia aloittaessani olevani jo juoksija ja nauttivani lenkeistä. Ja tämä ajatus on kantanut minut nauttien ja iloisena kaikista tähänastisista ja varmasti tulevistakin lenkeistä läpi. En tietenkään kiellä, etteivät lenkit vieläkin olisi rasittavia ja ajoittain kivuliaitakin, mutta niin niiden kuuluu ollakin. Tavoitteellisen urheilun ei kuulu olla helppoa, mutta siitä kuuluu voida nauttia. Olen täysin vakuuttunut että pelkästään tämä asenne on tämänkertaisen puolikasproggikseni miellyttävyyden ja ihanuuden aiheuttaja.

P.S. Rakastan elämääni juuri tässä ja nyt!


Päivän treenibiisi: Pitbull - Toma
Kumulatiivinen kilometrikertymä: 80,57 km

Päivän PAIN: Liukkaus
Päivän GAIN: Oman mielen vahvuuden tajuaminen

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Kehitystä havaittavissa!

Another intervalli-lenkki, jihuu!! Olin tänään aivan hirvittävän saamaton töissä: sain kahdeksassa tunnissa tulostettua jopa 6 paperia, mapitettua ne, täytettyä yhden sarakkeen excel-taulukkoon ja suunniteltua ihan pikkiriikkisen huomista ELISA-koetta. That's all :D Tehokas työntekijä ilmoittautuu! Olin vaan väsynyt ja ärsyyntynyt ja epämotivoitunut tänään koko gradun suhteen. Joten ehkäpä pieni pään tuuletus ja ruumiillinen kuritus onkin paikoillaan! Elikkäs:

VIIKKO 5FOLD INPIILOTA

Päivä 3 (esim. torstai)
25 min. intervalliharjoitus
8 x 400 metriä kovaa vauhtia. Väleissä 2 min hölkkää. Juokse kovavauhtinen osuus maksimivauhtia. 
45 minuuttia yhteensä

Yksi intervalli siis enemmän kuin viime viikolla. Vaikeusaste kasvaa! Ja ei kun menoksi :)

Tuttu piirre oli puuskutukseni ja sydämen jyskytys, jotka kuuluivat 50 metrin säteelle ympärilleni.  Sekä tuttuun tyyliini kipittelin samaan tahtiin kuin pikkukoiran jalat kipittävät (=aikas vikkelään) ja suunnilleen yhtä lyhyin askelin myös. Mietiskelin siinä kipitellessäni, kuuluuko ylipäätään intervallit tikata lyhyin nopein askelin vai pitkin ja voimakkain "potkuin". Päädyin pohdinnoissani lyhyt-nopeuteen, koska muistan peruskoulun liikkatunneilta että pikajuoksuilla oli tarkoitus kehittää nopea ja tiheä askellus. Eli tästä johtopäätöksenä lyhyillä nopeilla askelilla pääsee kovempaa, joten niillä mennään intervallit jatkossakin!

Lenkki tuntui taas aika kammottavalta ajoittain, mutta sen jälkeen oli kumman seesteinen ja jopa aavistuksen euforinen olo. Saatan siis lähestyä pikku hiljaa olotilaa "runner's high". Mikä tärkeintä, kropassa oli rasitettu olo eikä enää tympinyt yhtään niin paljon kuin päivällä. Me like!! Eikä takareisikään oireillut, joten nyt lopetan siitä murehtimisen. Tosin tällä kertaa urheilijan vaivaksi ilmaantui lonkankoukistaja :P Ei näistä kolotuksista eroon pääse.

Minä lenkin jälkeen

Mutta kaikkein siistein juttu oli juoksuanalyysin tutkiminen! Sen mukaan juoksuvauhtini/hapenottokykyni on kehittynyt :D Verrattuna vaikkapa viime viikkoiseen 400 metrin intervalliosuuksien keskiarvoon, 2:20 min, tämänkertainen keskiarvo oli ilahduttavat 2:11 min. Ei välttämättä kuulosta paljolta parannukselta, mutta minusta tuo on huisia! Matka on kuitenkin vain yksi urheilukentällinen, niin 9 sekunnin parannus sillä on mun mielestä jo merkittävä. Ja täytyy lisäksi ottaa tuloksessa huomioon rasitustekijä, nimittäin tällä kertaa juostiin vielä yksi osuus enemmän kuin viime viikolla. Eli kunto kasvaa kohisten, ei voi mitään :D

Päivän treenibiisi: Contiez Feat. Treyy G - Trumpsta (Djuro Remix) [Safari Music]
Kumulatiivinen kilometrikertymä: 74,46 km

Päivän PAIN: Lonkankoukistaja lenkin jälkeen
Päivän GAIN: Kehitys!!


maanantai 3. helmikuuta 2014

Urheilija ei tervettä päivää nää jne.

Beginning of the viides viikko! Ja pitäisi jaksaa tempoilla tempolenkki. Sinänsä houkuttelee päästä taas pyrähtelemään (etenkin kun sääkin on lauhtunut hengitysystävällisemmäksi), mutta olen viime päivinä pelännyt vähän toisen takareiteni puolesta. Valottaakseni hieman stooria takareiteni takana (hah!) niin uutena vuotena saatoin ehkä mahdollisesti provosoitua esittelemään "venyvyyttäni" vetämällä spagaatit kylmiltään ja ojentelemalla jalkoja pään yläpuolelle. Alkoholilla ei luonnollisesti ollut osuutta asiaan ;)

Ja tietenkään siinä tuiskeessa ei tajunnu että jotain sattui, mutta seuraavana päivänä oli oikea takareisi jokseenkin pipi. Kipu kuitenkin katosi lähestulkoon täysin muutaman päivän sisällä, joten en ajatellut sen olevan mitään kummempaa. Mutta: tästä insidentistä on jo yli kuukausi, mutta aina vaan jos yrittää pikkuisenkaan venyttää kyseistä takareittä niin sattuu taas. Toisaalta taas kummallisesti reisi ei oireile missään muussa tilanteessa ja jaksan juosta intervalleja mäkimaastossa ja kyykkäillä painojen kanssa ihan normaalisti. Minua vain epäilyttää että on siellä takareidessä nyt kuitenkin jotain, koska Googlen mukaan venähdykset pitäisi parantua parissa viikossa.

Mulla on aina tapana suurennella ruumiillisia oireita ja tietty ajauduttuani keskustelupalstoille onnistuin melkein pyörtymään järkytyksestä (true story), kun luin että joillain on vastaavissa "onnettomuuksissa" irronnut kokonainen jänne lihaksesta ja se on pitänyt operoida takaisin kiinni ja pitkä sairasloma ja pysyvä liikelaajuuden väheneminen jajajajaj.... :O Mutta siellä tyypeillä oli kylläkin tilanne, etteivät pystyneet kivulta istumaan yms. Mulla kuitenkin ainoa tilanne missä kipu tuntuu, on lihaksen venytys. Pelottaa vaan että tällä juoksentelulla aiheutan sen, ettei se koskaan parane ja sillä on sitten ikävämpiä seurauksia... Äääk, ja kun niin hyvä tsemppikin. Kai sitä pitäisi konsultoida lekuria, notta saisin mielenrauhan.

Noh, kaikesta tästä huolimatta lähdin lenkille, tämännäköiselle:


VIIKKO 5FOLD INPIILOTA

Päivä 1 (esim. maanantai)
15 min. tempoharjoitus
Juokse lähes 5 km ennätysvauhtiasi. 
35 minuuttia yhteensä

Olin ilmeisesti vähän paniikissa, koska syke oli alusta asti tavallista korkeampi ja siellähän pysyi. Varsinkin tempo-osuudella se huitoi intervallilenkkien lukemissa, mikä ei tietenkään ole tarkoitus. Liian rankka suoritus ei nimittäin tuo toivottua juoksukunnon kehitystä. Hassua sinänsä että jaksoin kuitenkin juosta 15 minuuttia keskimäärin 85 % maksimista :P Mitähän se kertookaan kunnostani.

En oikeastaan muista lenkiltä oikein mitään, koska juoksin sen kai jotenkin sumussa. Ainiin, mutta onhan minulla apurini: juoksukello! Tutkitaanpa. Kokonaisuutena ihan jees suoritus näemmä ja tempo-osuuden tosiaan huitaisin 9.2 km/h, mikä on nykyvauhdillani aika hyvä saavutus :) Jotain hyvää siis tässäkin lenkissä.

Päivän treenibiisi: Martin Garrex - Wizard
Kumulatiivinen kilometrikertymä: 67,49 km

Päivän PAIN: Takareisihuoli
Päivän GAIN: mp3:n shuffle soitti putkeen kaikki lempparit!

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Lenkkikaveri!

Neljännen viikon eli ensimmäisen kuukauden oikeastaan viimeinen treeni on koittanut! Onnittelen itseäni hyvästä tsempistä ja semitunnollisuudesta näin projektin alussa. Ainoastaan kaksi lenkkiä olen lintsannut ja nekin olivat viikon helpoimmat treenit eli rauhalliset peruskuntolenkit ja niistäkin toisen korvasin matkaluistelulla. Eli varsinaisesti 12 mahdollisesta lenkistä suoritin kunnioitettavat 11. Olin 92 % tunnollinen :)

Tämänlauantainen lenkki onkin tähän mennessä juostuista pisin ja ensimmäinen tunnin mittainen:

VIIKKO 4FOLD INPIILOTA

Päivä 4 (esim. lauantai)
40 min. kohtuuvauhtista juoksua
Juokse tasaista, kohtuulliista vauhtia. 
60 minuuttia yhteensä

Siisti juttu oli, että sain houkuteltua parhaan kaverini lenkkikaveriksi :) Syy tähän sattumukseen oli yhteinen tavoite päästä, ei kesäkuntoon, vaan SummerSound -kuntoon! Ostimme nimittäin parin kaverin kanssa liput ensi kesän kuumimpiin bileisiin ja vakaa aikomus on olla minisortsit/pikkutoppi -kunnossa silloin. Tämä on siis pidemmän ajan tavoite, mutta lyhyellä tähtäimellä on itse asiassa vielä pahempi kroppahaaste: Waterland-bileet Serenassa 1,5 kk päästä. Eli pitäisi sortsi/toppi -kunnon sijasta ollakin yhtäkkiä biksukunnossa :D Huhhuh, eikä aikapula pahemmin ainakaan rentouta! Mutta näistä bileistä saadaan kyllä niin paljon extra-motivaatiota ruodussa pysymiseen urheilun ja syömisten suhteen. Ja palkinnoksi voidaankin sitten party hard ilman vartalokriiseilyä. (Tosin Waterlandiin tulee kyllä tosi kiire ja tiedän, ettei näin lyhyessä ajassa enää ihmeitä tehdä, mutta jos edes pikkuinen ihme)

Harhailtuani bailuasioissa mennäänpä taas asiaan eli juoksemiseen! Kaverini valitti ettei tule pysymään perässäni, mutta minä vakuuttelin että juoksen niin hitaasti että hän voi halutessaan vaikka kävellä vieressäni. Toisaalta vakuuttelin myös, että olen kyllä tylsää lenkkiseuraa, koska en halua/pysty puhumaan juostessa. Näistä lähtökohdista ponnistettiin liikkeelle yllättävän yhteneväisesti asustettuina:

Kuin kaksi marjaa :D
Ennakkoluulot ja varoittelut osoittautuivat vaihteeksi täysin vääriksi, sillä puhua pälätettiin päivän polttavia juoruja tasaisesti koko tunnin juoksun ajan ja ilman, että siitä olisi oikeasti ollut juoksutahdin tai rankkuuden kannalta yhtään mitään haittaa. Ja toisekseen onnistuttiin olemaan näköjään aika täsmälleen samassa aerobisessa kunnossakin, koska se juoksuvauhti, mitä minä halusin juosta sopi enemmän kuin hyvin kaverillenikin! Tästä jäi niin hyvä fiilis molemmille, että varmasti otetaan uusiksikin :)

Lenkki tosiaan sujui oikein leppoisissa ja mukavissa merkeissä, mutta pienestä reisi- ja pohjepolttelusta päätellen juoksulla oli myös joitain urheilullisia piirteitä :D Kuntohaastetta tarjosi onneksi päivän aikana satanut lumi, jota ei oltu ehditty aurata ainakaan noin kolmannekselta lenkin pituudesta, joten askellus oli ajoittain raskastakin. Mutta tehojen osalta lenkki oli kuitenkin oikein optimaalinen, koska keskisyke onnistui olemaan oikein passelit 153 bpm.

 Reippailtiin mun luona vielä six pack -ohjelma (developed by Satu) ja muutama muu lihaskuntoliike ja sitten ansaitusti saunaan rentoutumaan. Ihan täydellinen lauantaipäivä ja -ilta parhaassa seurassa! Näitä lisää kiitos :)

Päivän treenibiisi: Viikon päivänpolttavat kuulumiset!
Kumulatiivinen kilometrikertymä: 63,07 km

Päivän PAIN: Ei ollut :)
Päivän GAIN: Paras seura, vaivattomasti sujunut lenkki, sauna :)