Olin omaksi hämmennyksekseni jopa odottanut ensimmäisen viikon vikaa lenkkiä. Tää menee nyt ihan oudoksi, kun munhan piti inhota juoksua, mut tähänastisista lenkeistä oon vaan nauttinu. Jotain kummallista tapahtuu mun kehossa. Mutta asiaan, tänään oli vuorossa rauhallinen köpöttelylenkki:
VIIKKO 1FOLD INPIILOTA
- Päivä 4 (esim. lauantai)
- 25 min. kohtuuvauhtista juoksua
Juokse tasaista, kohtuullista vauhtia.25 minuuttia yhteensä
Eli taas oikeasti yhteensä 45 min, mutta sehän passaa, kun ulkona on niin nättiä ja kauan piilotellut aurinkokin vähän vilautti itseään. Piti tosin varustaa itsensä astetta lumiukommaksi kuin aiemmin:
 |
| Huomaa tupsupipo! |
Nautin taas aivan suunnattomasti koko lenkistä! Lunta sateli kiihtyvään tahtiin, pikkupakkanen kiristeli poskilla, mp:stä pauhasi tempoa rytmittävää mosaiikkia ja päivä pikkuhiljaa muuttui siniseksi hetkeksi. Voiko olla kauniimpaa? Minusta oli ihanaa lönkötellä hiljaksiin keskellä ei mitään ainoastaan omasta hurmaavasta seurastani nauttien. Tunsin taas jotakin mystistä onnellisuutta, suorastaan euforiaa. Erittäin epätavallista, mutta en todellakaan valita! Olen onnellinen elämässäni juuri nyt ja niin sen pitää ollakin :)
Sori, meni vähän haaveiluksi tämä postaus :D Lenkki siis sujui todella hyvin ja nautin joka asekeleesta ja henkäyksestä. "Vauhti" nyt oli taas mitä oli, mutta jaksoin hölkötellä vaaditut 45 min. Kotiin päästessäni posket punoitti iloisesti ja mieli oli kepeä :)
Kumulatiivinen kilometrikertymä: 13,99 km
Päivän treenibiisi: East Coast Masif - Cold as ice (Weaver and Suae Intro Mix)
Päivän PAIN: kaula jäätyi viimassa
Päivän GAIN: Euforiaa ja endorfiineja
Heiluttelen täällä sulle mun henkisiä cheerleader-pom pomeja! :D Hyvä tyttö!
VastaaPoista-M