Huh, onpas ollut kauhea viikko so far. Yritän yleensä löytää asioista hyvät puolet, mutta nyt olen ollut niin deadline-stressin lamaannuttama että se on ollut työn ja tuskan takana. En edes tiedä miksi, koska laadin juuri eilen aikataulun gradun loppuajaksi ja sen mukaan mulla pitäisi aika riittää ihan ookoo, mikäli ei ihan hirveitä valituksia tuotoksistani tule. Sain eilen ekat korjaukset ja HUH HELPOSTUS, en ollut mennyt ihan metsään :) Vähän vaan tiivistystä, järjestyksen vaihtoa ja parista asiasta ohjaaja kaipasi lisää tietoa. Olin valmistautunut pahimpaan (kts. edellinen postaus). Ja eilen otettiin tosi makeita munuaiskuvia mikroskoopilla. Että en ymmärrä, mistä tämä ahdistus oikein juontaa juurensa... No joo, taas sivuteille blogin fokuksesta.
VIIKKO 13FOLD INPIILOTA
- Päivä 3 (esim. torstai)
23 min. intervalliharjoitus
6 x 400 metrin intervallit, välissä 2 min hölkkää. (Aika on suuntaa-antava.)
5 min. hölkkää
24 min. intervalliharjoitus
8 x 250 metriä kovavauhtista juoksua. Välissä 2 min hölkkää. (Aika on suuntaa-antava.)
67 minuuttia yhteensä
Sama homma edessä kuin kaksi viikkoa sitten tasan. Aika kova varsinkin kun olen koko viikon nukkunut keskimäärin 5 tuntia yössä... Harkitsin vakavasti skippaamista, koska olen havainnut itsessäni samoja uupumisoireita, joita ilmeni kandin jälkeen enkä todellakaan halua valua taas siihen tilaan. Ja tiedän, että tämä johtuu puhtaasti siitä, että nyt on liikaa menossa: gradu, juoksuprojekti, balettitunnit, bändiprojekti ja viikonloppuisin yleensä erinäköistä humppaamista. Päivät ovat hektisiä paikasta toiseen juoksentelua viikonlopuja myöten niin ei mikään ihme jos alkaa vähän hyytyä. Täytyisi vähän oikeasti kuunnella kehon merkkejä ennen kuin menen taas liian pitkälle. Mutta ei vielä :P
Lenkki sujui kaiken kaikkiaan ihan ookoo muuten, mutta intervallien jälkeen lepo-osuuksien alussa tuli lähes poikkeuksetta huimaava ja oksettava olo ja tunne ettei henki kulje ollenkaan. Vedinkö sitten liian raskaasti taustatekijät huomioon ottaen vai mitä, mutta aika järkky olo oli aika ajoin.
Sitten taas toisaalta olin viikonloppuna lukenut vähän juoksutekniikasta ja tajunnut että liikutan käsiä ihan väärin. Nyt keskityin oikeasti kovaa juostessa käsien liikerataan; käsi lähtee melkein leuasta asti kylkeen. Aiemmin olin nostanut käden vain maksimissaan olkavarran korkeudelle. Nyt huomasin todella, mikä ero tällä pikkuisella liikkeellä oli. Nyt kädet oikeasti tukivat askellusta ja juoksu tuntui rullaavan paremmin. Aikaisemmin ikään kuin pysäytin kädellä vartalon liikkeen, jolloin itse asiassa blokkasin vauhtia joka askeleella kun en tällä tavoin mahdollistanut ylävartalon osallistumista voimantuottoon. Jännää :) Juoksukin on tekniikkalaji siinä missä muukin liikunta (DAA).
 |
| Käsien oikeaoppinen liikerata |
Eli lenkki oli yhtä aikaa hirveä ja mieltä avartava eli kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen että lähdin :) Tällä kertaa ei tosin mitään ennätyksiä päästy tahkoamaan, mutta väliäkös sillä. 400 metrin osuuksien paras oli 1:54 eli sekunnin huonompi kuin voimassa oleva ennätys ja keskimääräinen aika oli 2:01 eli kaiken kaikkiaan ihan tyydyttävä tulos ottaen huomioon tosiaan olosuhteiden epäoptimaalisuuden. 250 metrillä paras tulos puolestaan 1:08 eli sama tulos kuin voimassa oleva ennätys ja keskimäärin vetelin ajassa 1:10 eli vain kaksi sekuntia huonommin kuin ennätys. Sanoisin että olen tosi tyytyväinen tähän :) En ole ainakaan huonontunut vaan pitänyt tasostani kiinni. Jes, ja nyt vähän äkkiä ruokaa naamaan ja nukkumaaan!!
Päivän treenibiisi: Maroon 5 - Payphone (Explicit) ft. Wiz Khalifa
Kumulatiivinen kilometrikertymä: 231,12 km
Päivän PAIN: oksetusolo ja hengitysvaikeudet
Päivän GAIN: rima pysyi korkealla taustatekijöistä huolimatta
